lauantai 7. syyskuuta 2019

Perhevapaauudistus - Missä perheiden oikeus valinnanvapauteen?

Sopiiko yksi 5+5+5 malli kaikille perheille? Onko uudistuksessa huomioitu kaikkien eri perhemuotojen tilanteet ja puolisoiden mahdolliset suuretkin tuloerot? Sopiiko malli niin ydinperheille, uusioperheille, työttömälle kuin opiskelijallekin? Todennäköisesti ei, mutta sellaista lakia onkin mahdotonta kirjoittaa, jossa olisi huomioitu kaikkien perheiden tarpeet ja yksilökohtaiset olosuhteet. 

Uudistuksen yksi suurimmasta kritiikistä kohdistuu pakkoon eli että isät pakotetaan jäämään kotiin 5 kuukaudeksi. Onhan se toki ristiriitaista, että toisaalta sote-uudistuksessa korostetaan asiakkaan valinnanvapautta jopa oman lain tasolla, mutta perhevapaiden kohdalla perheiden sisäistä valinnanvapautta rajoitetaan. Tätä perustellaan tasa-arvon toteuttamisella.

Kenen asemaa tässä sitten halutaan parantaa? Naisten, naisvaltaisten alojen työnantajien, yksilöiden, perheiden vai jonkun muun? Ilmeisesti teoriassa naisten, mutta toteutuuko tämä käytännössä. Isät ei tälläkään hetkellä pidä läheskään aina heille merkittyjä isyyslomia, niin auttaako asiaa, että niitä korvamerkitään heille vielä lisää? Meneekö tämä käytännössä siten, että naisten asema taloudellisesti heikkenee entisestään, kun 5+5 on yhteensä vähemmän kuin naisten nykytilanne. Ollaan huolissaan syntyvyyden suuresta laskusta, mutta toisaalta lasten hankkimista ja perheiden perustamista vaikeutetaan entisestään tasa-arvoon vedoten.

Yksi lähestyminen asiaan on myös tahto. Naisen ja äidin oma tahto olla kotona lapsen kanssa mahdollisimman pitkään. En pidä todennäköisenä, että kovinkaan moni äideistä olisi pakotettuja pitkiin hoitovapaisiin, vaan että taustalla on oma halu ja taloudellinen mahdollisuus siihen. Itse olen ikionnellinen siitä, että saan olla kotona siihen asti, kun poika täyttää 3 vuotta. Siitä, että saan nähdä joka päivä lapseni kasvun ja kehityksen sekä uudet opitut taidot. Olla se läsnäoleva äiti. Meidän perheen kohdalla tämä ratkaisu on se ainoa oikea. Lapsemme ei olisi millään muotoa vielä valmis päiväkotiin, eikä isällä ole ollut mahdollisuutta monestakaan eri syystä johtuen pitää päivääkään isyyslomaa.

Uudistuksessa huolettaa myös perheet, joilla nyt on jo taloudellisesti tiukkaa hoitaa lasta kotona kodinhoidon tuella tai siihen ei ole lainkaan taloudellisesti varaa. Joutuuko heidän lapsensa aiemmin päiväkotiin, jos äidin kuukausia supistetaan, eikä isällä ole halua tai taloudellista mahdollisuutta käyttää omia kuukausiaan? Huolimatta siitä, että päiväraha olisi hieman korkeampi verrattuna nykyiseen. Onneksi meillä se ei olisi kynnyskysymys, mutta näin ei ole kaikilla perheillä. 

Kaikki isot uudistukset on hankalia toteuttaa ja tämän taustalla oleva tasa-arvon parantaminen kuulostaa toki ylevälle tavoitteelle. Olisiko tasa-arvoa kuitenkin voitu parantaa myös siten, että perhe olisi saanut itse valita. Myös sellaisessa mallissa äidin taloudellinen tasa-arvo olisi parantunut suhteessa isään parempien perhe-etuuksien myötä. Lisäksi työelämässä voitaisiin tehdä muita parannuksia, esimerkiksi että hoitovapaat laskettaisiin varsinaiseen työuraan kuuluvaksi, eikä ne näin ollen vaikuttaisi lomaoikeuksiin, henkilökohtaiseen palkanosaan jne. Pidän myös todennäköisenä, että ne isät, jotka haluavat olla lapsen kanssa kotona tekevät sen valinnan ilman, että se olisi ns. ainoa vaihtoehto.

Tärkeää on loppujen lopuksi muistaa se pieni lapsi, johon uudistus vaikuttaa. Miten hänelle turvataan paras mahdollinen alku kasvulle ja elämälle? Toteutuuko se tässä uudistuksessa, niin se jää nähtäväksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pojan kanssa Kreikkaan kahdestaan

Nyt olen kerännyt rohkeutta tarpeeksi ja jahkaillut asian kanssa aivan riittävästi. Lopultakin lähdetään Lucan kanssa aivan kahdestaan kunno...