sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Pienen lapsen kanssa julkisilla paikoilla

Miksi Suomessa ollaan lapsivastaisia? Voi sitä valitusten määrää, jos vaikka kahvilan jonossa on edellä lapsiperhe. Valitetaan, että kahvilaan halutaan tulla rentoutumaan, eikä kuuntelemaan lasten riehakkaita ääniä. Pahinta on, jos joutuu odottamaan jonossa ylimääräisen minuutin, jos pienelle lapselle lämmitetään Piltti purkkia. Eikö kaupunki- ja kahvilakulttuuriin kuulu elämän äänet? Mikäli joillekin aikuisille rentoutuminen on yhtä kuin täysi hiljaisuus, niin he voivat mielestäni mennä kirjaston lukusaleihin sitä tekemään ja antaa lapsiperheiden nauttia kahvinsa rauhassa ilman valituksia.

Sama pätee ravintoloihin ja muihinkin julkisiin tiloihin, kuten ruoka- ja vaatekauppoihin. Olimme äskettäin poikani kanssa ruokakaupan kassalla, kun Luca halusi maksutapahtuman yhteydessä tutkia kortinlukulaitetta. Tämä hidasti meitä juuri sen kriittisen minuutin verran, kun iäkkäämpi nainen takana jo tokaisi, että menettekös siitä. Miten huonoa käytöstä ja arviointikykyä häneltä. Pieni lapsi halusi hetken tutkia ja iloita uudesta löytämästään asiasta, eikä se olisi varmasti vanhemman rouvan aikatauluja sekoittanut. Kassaneiti oli onneksi asiasta eri mieltä ja antoi poikani ihmetellä konetta rauhassa. Tapahtuma kuvastaa hyvin suomalaisten ajatusmalleja lapsiperheistä. Syntyvyyden laskusta ja väestön ikääntymisestä ollaan kyllä huolissaan, mutta lapsiperheitä ei oikein suvaittaisi kaupunkikuvaan. 

Entä sitten lentokoneella matkustaminen ja pieni lapsi. Tämä on joillekin aivan hirveä yhtälö. Onneksi tämän suhteen meidän perheellä on ollut hyvä tuuri ja meidät on huomioitu aina hienosti. Emme ole myöskään kohdanneet avointa vihamielisyyttä lentokoneissa (josta olen lukenut paljon), vaikka olemme matkustaneet perheenä todella paljon. Tähän voi toki vaikuttaa, että poikamme ei itke lennolla edes nousun tai laskun aikana, joten emme ole aiheuttaneet kanssamatkustajille sitä pelättyä tuntien itkun kuuntelemista. Toivotaan, että yhtä hienosti menisi jatkossakin.

Heti kun pääsee Suomen rajojen ulkopuolelle, niin suhtautuminen muuttuu huomattavasti positiivisemmaksi. Pelkästään jo raskaana oleva nainen huomioidaan aivan eri tavalla. Kun olimme Santorinilla Kreikassa odottaessani Lucaa, niin joka paikasta kuului onnen toivotuksia ja kyselyjä onko tulossa poika vai tyttö. Ajatellaan, että lapset on siunaus koko yhteiskunnalle, eikä äänekäs rasite, jota kanssaihmiset joutuvat sietämään olosuhteiden pakosta. Toki tämä on sanottu kärjistäen, eikä päde kaikkiin suomalaisiin. Ihania poikkeuksia on löytynyt, kun olemme liikkuneet Lucan kanssa ympäri Suomea. Toivottavasti lapsimyönteisyys saisi Suomessa enemmän tilaa ja ymmärrettäisiin, että ääntä tähän maailmaan kyllä mahtuu.

Ihanaa ja lapsirakasta alkavaa viikkoa 😘



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pojan kanssa Kreikkaan kahdestaan

Nyt olen kerännyt rohkeutta tarpeeksi ja jahkaillut asian kanssa aivan riittävästi. Lopultakin lähdetään Lucan kanssa aivan kahdestaan kunno...